Hoitajia potkitaan pihalle, potilaat jonottavat ja leikkauksia perutaan – mutta HUS kiinteistöt upottaa satoja miljoonia uusiin rakennuksiin. Miten rahaa riittää rakennuksiin, mutta ei sairaille?
HUS Kiinteistöjen massiiviset investoinnit ja HUS-yhtymän samanaikaiset säästötoimet muodostavat räikeän ristiriidan, joka paljastaa vakavan ongelman julkisen terveydenhuollon taloudenpidossa tai tarkemmin prioriteettijärjestyksessä. Vaikka nämä kaksi organisaatiota ovat juridisesti erillisiä, niiden taloudelliset päätökset ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. HUS Kiinteistöt investoi uusiin sairaalarakennuksiin ja peruskorjauksiin 237 miljoonalla eurolla vuonna 2023 ja suunnitteli investoivansa 194,8 miljoonaa euroa vuonna 2024, kun taas HUS-yhtymä on joutunut säästämään 130 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja valmistautumaan 140 miljoonan euron lisäsäästöihin vuonna 2025, mikä tarkoittaa satoja irtisanomisia ja palveluleikkauksia!
HUS Kiinteistöt rahoittaa investointinsa pääosin vuokratuotoilla, joita se perii HUS-yhtymältä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että HUS joutuu rahoittamaan näitä uusia investointeja samalla, kun sen oma budjetti ei riitä henkilöstön ja peruspalvelujen ylläpitoon. Kun sairaanhoitajia irtisanotaan, lääkäreitä vähennetään ja rekrytointeja jäädytetään, rakennetaan samaan aikaan uusia sairaalatilojen osastoja, vaikka myös peruskorjataan jo olemassa olevia rakennuksia on suhdeluku räikeän ristiriitainen. Tämä herättää perustavanlaatuisen kysymyksen: miksi tilainvestoinnit voivat jatkua keskeytyksettä, mutta hoitohenkilöstön ja potilastyön rahoitus joutuu jatkuvien leikkausten kohteeksi?
Vuonna 2023 HUS Kiinteistöt käytti 178,2 miljoonaa euroa rakennushankkeisiin, joihin kuuluivat muun muassa Tammisairaalan rakennustyöt (62,7 M€), Jorvin sairaalan uuden osastorakennuksen rakentaminen (43,8 M€) sekä Naistenklinikan A-osan peruskorjaus (16,7 M€). Vuodelle 2024 investointeja on budjetoitu lähes 195 miljoonaa euroa, vaikka samaan aikaan HUS-yhtymän tulos on ennustettu 70 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja lisäsäästötoimia on otettu käyttöön?!
Samaan aikaan HUS on toteuttanut 50 miljoonan euron henkilöstösäästöt, mikä johti 990 henkilötyövuoden vähennyksiin, 280 työntekijän irtisanomisiin sekä rekrytointikiellon jatkamiseen vuoteen 2025 asti. Säästötoimet kohdistuivat erityisesti hoitohenkilökuntaan, lääkäreihin ja hallintoon, mikä näkyy jo nyt ruuhkautuneina päivystyksinä ja kasvavina jonotusaikoina!
Vaikka pitkän aikavälin investoinnit voivat olla perusteltuja, on kestämätöntä, että niiden rahoittaminen ohittavat välttämättömät henkilöstökulut. Rakennukset eivät hoida potilaita – ihmiset hoitavat! Nykyjärjestelmä luo tilanteen, jossa investoinnit ja säästöt eivät kohtele toimijoita tasapuolisesti: HUS Kiinteistöt saa jatkaa investointiohjelmaansa, kun taas HUS-yhtymä joutuu sopeuttamaan toimintaansa jopa palveluiden laadun kustannuksella.
Tämä epäjohdonmukaisuus ei voi jatkua ilman poliittista puuttumista. On välttämätöntä, että HUSin taloutta tarkastellaan kokonaisuutena ja että säästötoimet sekä investoinnit kohdistuvat tasapuolisesti. Sama koskee laajemmin Helsingin Kaupungin tilakeskuksen investointeja. Poliittisen johdon on varmistettava, ettei terveydenhuollon laatu vaarannu rakennushankkeiden kustannuksella. Jos HUS-yhtymän täytyy säästää, samaan aikaan ei voi olla varaa satojen miljoonien investointeihin ilman kriittistä tarkastelua niiden kiireellisyydestä ja vaikutuksista!
